Ulf Kristersson on johtanut Ruotsin hallitusta lokakuusta 2022 lähtien. Suomessa häntä ei katsota etäältä. Hän on poliitikko, jonka kausi osui hetkeen, jolloin Pohjola siirtyi uuteen turvallisuusaikaan. Ruotsi luopui sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, Suomi teki saman, ja yhteistyö tiivistyi tavalla, joka olisi ollut vaikea kuvitella vielä vuosikymmen sitten.
Kristersson syntyi 29. joulukuuta 1963. Hänen poliittinen uransa alkoi varhain. Vuosina 1988–1992 hän johti maltillisen kokoomuspuolueen nuorisojärjestöä. Vuonna 1991 hänet valittiin ensimmäisen kerran valtiopäiville. Ruotsin politiikassa hän sai maineen järjestelmällisenä toimijana. Ei puhujalavan tähteä, vaan ihminen, joka viihtyy neuvottelupöydässä ja asiakirjojen parissa. Tämä leima seurasi häntä pitkään, myös silloin kun hänestä tuli puoluejohtaja vuonna 2017 Anna Kinberg Batran eron jälkeen.
Tie valtaan ilman vaalivoittoa
Vuoden 2022 parlamenttivaalit eivät olleet Kristerssonille helppo lähtökohta. Maltillinen puolue sai 19,1 prosenttia äänistä. Tulos oli puolueen heikoimpia vuosikymmeniin. Silti hän nousi pääministeriksi oikeistopuolueiden yhteistyön kautta. Monelle suomalaiselle tilanne oli tuttu. Hallitus syntyi enemmän matematiikan kuin vaalihuuman seurauksena.
Hallituspohja rakentui neljän puolueen varaan. Yhteensä niillä on 176 paikkaa valtiopäivillä, opposition jäädessä 173 paikkaan. Ratkaisevaa oli Ruotsidemokraattien tuki. Puolue ei ole hallituksessa, mutta sen äänet pitävät enemmistön kasassa. Tämä asetelma herätti keskustelua myös Suomessa, jossa seurattiin tarkasti, miten Tukholma tasapainottaa yhteistyötä puolueen kanssa, jolla on juuret äärioikeistossa.
Keskeiset piirteet tästä hallitusjärjestelystä:
- vähemmistöhallitus ilman Ruotsidemokraatteja ministeripaikoilla
- kirjallinen yhteistyösopimus parlamentaarisesta tuesta
- jatkuva neuvottelutarve lakiesityksistä
NATO ja turvallisuuspolitiikan murros
Kristerssonin kauden tärkein päätös ei syntynyt tyhjiössä. Ruotsin liittyminen NATOon oli prosessi, joka alkoi jo edellisen hallituksen aikana. Silti juuri hänen nimensä yhdistyy hetkeen, jolloin muutos sinetöitiin. 7. maaliskuuta 2024 hän luovutti Washingtonissa liittymisasiakirjat Yhdysvaltain ulkoministerille. Ruotsin pitkä puolueettomuus päättyi virallisesti.
Tammikuussa 2024 Kristersson kommentoi Turkin parlamentin ratifiointia twitter-alustalla. Viesti oli lyhyt ja tekninen, ei juhlapuhe. Se kertoi enemmän ajattelutavasta kuin tunteista.
Today we are one step closer to becoming a full member of NATO. Positive that the Grand General Assembly of Türkiye has voted in favour of Sweden’s NATO accession.
— Ulf Kristersson (@SwedishPM) 23. tammikuuta 2024
Suomelle merkittävä yksityiskohta on se, että Kristersson teki ensimmäisen ulkomaanvierailunsa Helsinkiin. Lokakuussa 2022 hän tapasi presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin. Viesti oli selvä. Ruotsi katsoo itään ja pohjoiseen, ei vain Brysseliin tai Washingtoniin.
Armeija, harjoitukset ja raha
Keväällä 2023 Ruotsi järjesti Aurora 23 -sotaharjoitukset. Mukana oli noin 26 000 sotilasta 14 maasta. Skenaario oli puolustuksellinen, mutta viesti oli vaikea ohittaa. Itämeren alueella luettiin rivien välistä.
Vuonna 2025 Kristerssonin hallitus ilmoitti puolustusvoimien laajasta uudelleenvarustelusta. Kyse on sadoista miljardeista kruunuista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hallitus kutsuu hanketta suurimmaksi kylmän sodan jälkeen. Suomessa tämä ei herättänyt hämmennystä, pikemminkin nyökkäyksiä.
Puolustuslinjan keskeiset elementit:
- joukkojen määrän kasvu
- kaluston ja infrastruktuurin uusiminen
- tiiviimpi yhteistoiminta liittolaisten kanssa
Talous, ilmasto ja Ukraina
Valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson ilmoitti, että inflaatio laski vuonna 2024 noin kolmeen prosenttiin. Tämä antoi hallitukselle liikkumavaraa. Painopiste siirtyi kriisinhallinnasta työmarkkinoihin ja kasvuun. Kaikki päätökset eivät olleet suosittuja. Lentoveron poistaminen johti kritiikkiin, erityisesti ympäristöliikkeissä. Hallitus vastasi puhumalla kilpailukyvystä.
Ulkopolitiikassa Kristersson on ollut johdonmukainen Ukrainan tukija. Ruotsi on jatkanut sotilaallista ja taloudellista apua Kiovalle. Euroopan on kannettava vastuunsa. Tämä linja resonoi Suomessa, jossa Venäjän hyökkäyssota nähdään edelleen keskeisenä turvallisuuskysymyksenä.
Hallintotyyli ja arki vallassa
Pääministerin viralliset residenssit ovat Sagershuset Tukholmassa ja Harpsundin maaseutuhuvila. Työpäivät kuluvat Rosenbadissa, rakennuksessa, joka on ollut hallituksen keskus yli neljä vuosikymmentä. Vallan rituaalit säilyvät. Hallituksen vaihto tapahtuu kuninkaanlinnassa kuningas Kaarle XVI Kustaan johdolla. Symboliikka on vahvaa, vaikka politiikka on käytännöllistä.
Kristersson ei ole medianäkyvyydellä elävä johtaja. Hänen taustansa löytyy pikemminkin hallinnosta kuin kampanjalavoilta. Hänen uransa, kuten wiki-tietolähteet osoittavat, on rakentunut hitaasti. Suomessa häntä pidetään siirtymäkauden pääministerinä. Ihmisenä, joka vei Ruotsin liittoutumattomuudesta uuteen järjestykseen. Se on perintö, joka ei tarvitse suuria sanoja, mutta jonka vaikutukset tuntuvat pitkään.
Vastaa