Kun 34-vuotias Sanna Marin astui Suomen hallituksen johtoon joulukuussa 2019, hänen elämäkerrastaan tuli välittömästi kansainvälinen uutinen: hän oli maan nuorin pääministeri ja tuolloin yksi maailman nuorimmista hallituksen johtajista. Mutta jo muutaman vuoden kuluttua hän jätti virkansa ja syksyllä 2023 ilmoitti eroavansa parlamentista ja siirtyvänsä kansainväliseen politiikkaan.
Aika hallituksen johdossa: 2019-2023
Sanna Marin oli Suomen pääministeri 10. joulukuuta 2019 – 2020 kesäkuuta 2023.
Heti hänen nimittämisensä jälkeen maa joutui kriittisten päätösten aikakauteen: COVID-19-pandemia vaati poikkeustoimia, ja vuosi 2022 toi Euroopan turvallisuudelle käännekohdan Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan.
Tämän kauden historiallisimpana askeleena oli Suomen siirtyminen monivuotisesta sotilaallisesta puolueettomuudesta NATO:n jäsenyyteen: 18. toukokuuta 2022 Helsinki jätti hakemuksen, ja 4. huhtikuuta 2023 Suomi tuli täysivaltaiseksi jäseneksi liittokunnassa.
Julkisessa viestinnässä Marin selitti aktiivisesti Suomen kantaa ja tukea Ukrainalle – muun muassa Twitterissä (nykyisin X). Hänen lausuntojensa yleinen viesti oli yksiselitteinen: Ukrainan tukeminen on jatkettava niin kauan kuin se on tarpeen.
Vuoden 2023 vaalit: tappio ei koskenut henkilökohtaisesti Marinia, vaan hänen puoluettaan
2. huhtikuuta 2023 pidettiin parlamenttivaalit, jotka merkitsivät hänen pääministerikautensa poliittista loppua. Voiton vei Petteri Orpon kansallinen koalitio 20,8 %:n äänimäärällä, toiseksi tuli Suomalaiset 20,1 %:n äänimäärällä ja Marin SDP kolmanneksi 19,9 %:n äänimäärällä.
20. kesäkuuta 2023 Orpo astui virallisesti hallituksen johtoon, ja Marinista tuli oppositiopoliitikko – ainakin vaalien jälkeisessä ensimmäisessä vaiheessa.
Juhlaskandaali: kritiikin ja tuen aalto
Kesällä 2022 tapahtunut yksityisen juhlan videotapaus oli todellinen mediakoe sekä Marinille että suomalaiselle poliittiselle kulttuurille. Polemiikki oli monenlaista: vaatimuksista, että ”pääministerin tulisi olla hillitympi”, argumenttiin, että ”yksityiselämä ei poista pätevyyttä”.
Suomen pääministeri Sanna Marin osoittaa, että kun työskentelee kovasti, voi myös juhlia kovasti 😎👌🎉 pic.twitter.com/8EjQjDUJPc
— Joel Willans (@VFinnishProbs) 17. elokuuta 2022
Tärkeä yksityiskohta on tunnettujen poliitikkojen julkinen tuki Suomen ulkopuolella. Erityisesti Hillary Clinton levitti solidaarisuuden viestiä käyttämällä tunnettua lainausta siitä, että naisten on usein tehtävä ”sama asia, mutta vielä vaikeammissa olosuhteissa”.
Poikkeaminen suomalaisesta puoluepolitiikasta: mitä todella tapahtui
Vaalien jälkeen Marin ilmoitti eroavansa sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajan tehtävästä; hänen kautensa päättyi tosiasiallisesti 1. syyskuuta 2023.
7. syyskuuta 2023 Marin ilmoitti aikovansa luopua kansanedustajan mandaatista, koska hän ei voi yhdistää kansanedustajan työtä uuteen tehtäväänsä strategisena neuvonantajana Tony Blair Institute for Global Change -instituutissa.
Wiki-tietokannassa hänen kansanedustajan toimikautensa on merkitty päättyneeksi syyskuussa 2023: hän luopui kansallisesta puolue- ja parlamenttityöstä ja siirtyi kansainväliseen työhön.
Perintö: mitä voidaan sanoa ilman liioittelua
Wikipedian mukaan Marin oli kolmas nainen Suomen pääministerinä ja naisista pisimpään maan hallitusta johtanut.
Hänen hallituksensa alussa 12 ministeristä 19 oli naisia – tämä seikka mainittiin usein sukupolvien ja sukupuolten välisen muutoksen symbolina politiikassa.
Hänen hallituskautensa aikana tehtyjä päätöksiä ja prosesseja, joita pidetään useimmiten merkittävimpinä, ovat
- Suomen liittyminen Natoon (hakemus 2022, jäsenyys 2023).
- Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (Sote): parlamentti hyväksyi keskeiset paketin osat, ja siirtyminen uuteen malliin oli tarkoitus toteuttaa vuoden 2023 alussa.
- Keskustelu työllisyydestä: vuonna 2023 Suomen kokonaistyöllisyysaste oli 74 % (tämä on pikemminkin maan makrotrendi kuin Marin henkilökohtainen ennätys).
Mitä seuraavaksi
Siirryttyään Tony Blair Instituteen Marin pysyi kansainvälisessä politiikassa, mutta ei enää aktiivisena suomalaisena poliitikkona, vaan neuvonantajana ja julkisena puhujana. Hän sanoi suoraan, ettei sulje pois paluuta politiikkaan tulevaisuudessa, mutta vuonna 2023 hän panosti toiseen vaikutusmuotoon.
Sanna Marin ei ole enää Suomen pääministeri – se on tosiasia. Mutta hänen tarinansa ei ole ”pako”: pikemminkin se on vaikea päätös muuttaa suuntaa erittäin intensiivisen kauden jälkeen, joka osui pandemiaan, turvallisuustilanteen murrokseen Euroopassa ja Suomen suurimpaan ulkopolitiikan käänteeseen vuosikymmeniin.
Vastaa