Etelä-Korean presidentti vuoden 2025 lopussa on Lee Jae Myung. Hän ei tullut valtaan tavanomaisen vaalikierroksen kautta, vaan poliittisen mullistuksen seurauksena: yrityksenä ottaa käyttöön sotatila joulukuussa 2024, virkasyytteen ja perustuslakituomioistuimen päätöksen jälkeen, jonka seurauksena maassa järjestettiin ennenaikaiset vaalit.
Suomalaiselle yleisölle tämä on tärkeä esimerkki siitä, että jopa vakaa demokratia voi joutua tekemään vaikeita päätöksiä ja viettämään hermostuneita öitä, kun instituutiot toimivat äärirajoillaan ja poliitikot käyttävät sanoja, joita rauhallisina aikoina ei hyväksyttäisi.
Kuka on Lee Jae myung
Hänen elämäkertaansa kuvataan usein ”sosiaaliseksi nousuksi”, mutta ilman patetia se kuulostaa yksinkertaisemmalta ja karkeammalta. Lee syntyi Andongissa; myöhäisen rekisteröinnin vuoksi virallinen syntymäaika on 22. joulukuuta 1964, vaikka elämäkerroissa mainitaan, että todellinen syntymäaika saattoi olla aikaisempi.
Koulun jälkeen hän työskenteli tuotannossa; tehtaalla sattunut tapaturma jätti jälkensä koko elämään. Sen jälkeen hän opiskeli lakia ja harjoitti asianajajan ammattia keskittyen työoikeudellisiin asioihin ja ihmisiin, joita ei yleensä kuunnella.
Politiikassa hän nousi esiin paikallistasolla: Sonnam-kaupungin pormestari (2010–2018), sitten Gyeonggi-provinssin kuvernööri (2018–2021). Hänen tyylinsä on suora, joskus terävä, ja siinä piilee hänen vahvuutensa ja riskinsä.
Vuoden 2022 vaalit ja paluu ilman aplodeja
Vuoden 2022 presidentinvaaleissa Lee hävisi Yoon Suk Yeolille niukasti, noin 0,7 prosenttiyksiköllä. Se oli hiuksenhieno tappio, jonka jälkeen hän ei kadonnut, vaan pysyi keskeisenä oppositiojohtajana.
Koreassa tällaiset tappiot muuttuvat usein pitkäksi tauoksi. Tässä tapauksessa kävi toisin, koska tauko katkesi tapahtumilla, jotka tuntuivat siltä, kuin joku olisi yhtäkkiä sammuttanut valot.
Joulukuu 2024: yö, jolloin parlamentti muuttui barrikadiksi
3. joulukuuta 2024 presidentti Yoon Suk Yeol julisti televisiopuheessa sotatilan. Perusteluina olivat ”valtiovastaisten voimien” uhka ja poliittinen saarto. Vastauksena kansanedustajat kokoontuivat ylimääräiseen istuntoon huolimatta turvallisuusjoukkojen yrityksistä estää äänestys.
Tärkeimmät faktat kyseisestä yöstä:
- 190 parlamentin jäsentä onnistui kokoontumaan ja äänesti sotatilan kumoamisen puolesta (tämä tapahtui jo 4. joulukuuta keskiyön jälkeen)
- muutaman tunnin kuluttua hallitus ilmoitti sotatilan kumoamisesta ja komentokeskuksen hajottamisesta
- maassa puhkesi poliittinen kriisi, jota kansainväliset tarkkailijat kuvailivat yritykseksi ”itsensä kaatamiseen”
Tällä hetkellä Lee ei ollut enää ”vain oppositiojohtaja”, vaan yksi institutionaalisen vastarinnan symboleista. Sosiaalisessa mediassa, mukaan lukien Twitter, tämä ei levinnyt poliittisena sisältönä, vaan huolestuttavina uutisina kotimaasta.
Impeachment ja oikeudenkäynti: kun sanat loppuvat, jäljellä on menettely
14. joulukuuta 2024 kansalliskokous äänesti Yoonin impeachmentin puolesta – 204 300 edustajasta kannatti päätöstä.
Seuraavaksi tuli perustuslaillinen vaihe, joka ei venynyt vuosiksi: 4. huhtikuuta 2025 perustuslakituomioistuin vahvisti yksimielisesti (8-0) virkasyytteen ja erotti Yun virasta.
Tämä on tärkeä yksityiskohta suomalaiselle lukijalle: järjestelmä ei ”kaatunut”, vaan kävi läpi muodollisen menettelyn, vaikka se kuulostaakin kadulla emotionaaliselta.
Ennakkovalinnat 3. kesäkuuta 2025: romanttisuutta kumoavat luvut
Ennakkovalinnat 3. kesäkuuta 2025 Lee Jae Myung voitti konservatiivien ehdokkaan Kim Moon Soon. Tulokset:
- Lee Jae-myung – 49,42 %
- Kim Mun-su – 41,15 %
- äänestysprosentti – 79,38 % (tilastojen mukaan korkein vuosikymmeneen)
Luvut ovat tärkeitä myös siksi, että ne selittävät tulevan presidenttikautensa sävyä: voitto on saavutettu, mutta polarisoituminen ei ole kadonnut mihinkään. Jos menee wiki-sivulle, siellä näkyy kolmas luku – kolmas ehdokas, jolla on merkittävä tulos, ja tämäkin on merkki äänestäjäkunnan hajaantumisesta.
4. kesäkuuta 2025 Lee vannoi virkavalan kansalliskokouksessa ja aloitti työnsä ilman tyypillistä pitkää ”siirtymäkautta”.
Ensimmäiset päätökset: henkilöstö, talous, paluu ”Siniseen taloon”
Lee:n ensimmäiset askeleet olivat pragmaattisia, paikoin jopa kuivia:
- hän esitti Kim Min-sokia pääministeriksi; parlamentti hyväksyi hänet 3. heinäkuuta 2025
- turvallisuusalan nimityksistä – aikomus asettaa Lee Jong-sok tiedustelupalvelun (NIS) johtajaksi, mikä voidaan tulkita signaaliksi uudesta lähestymistavasta Pohjois-Koreaan
- Taloudellisessa tilanteessa Korean keskuspankki laski toukokuun lopussa 2025 korkoa 2,5 %:iin ja laski jyrkästi vuoden 2025 kasvuennusteen 0,8 %:iin
Vuoden 2025 lopussa tapahtui toinen symbolinen tapahtuma: Lee-hallinto päätti palauttaa presidentin virka-asunnon Sinisen talon kompleksiin poiketen edeltäjänsä mallista, joka työskenteli puolustusministeriön rakennuksissa.
Mitä tämä tarkoittaa Suomelle
Suomi ei katso Koreaa eksoottisena, vaan käytännönläheisenä – teknologian, teollisuusketjujen ja investointien näkökulmasta. Tässä on kolme asiaa:
- poliittinen vakaus Soulissa vaikuttaa suoraan liiketoiminnan ennustettavuuteen
- Korean vientitalous on herkkä ulkoisille kauppapoliittisille päätöksille, mikä heijastuu myös Eurooppaan
- keskustelu perustuslakiuudistuksesta (ajatus kahdesta nelivuotisesta toimikaudesta) osoittaa, että Korean järjestelmä etsii varmistuksia tulevaisuutta varten
Lee Jae-myung ei tullut ”innostuksen aallon” mukana, vaan väsymyksen, suuttumuksen ja tarpeen korjata institutionaalinen repeämä. Rehellisesti sanottuna, tämä on vaikeampi lähtökohta kuin mikään vaalislogan.
Vastaa