Heinäkuun 17. päivänä 2025 Julia Svyrydenko vannoi pääministerin virkavalan. Se ei ollut “tavallinen” nimitys: johto vaihtui sodan keskellä, ja samaan aikaan hallitusta järjesteltiin uudelleen tavalla, joka näkyi sekä Kiovassa että ulkomailla. Nimitys oli myös historiallinen – Svyrydenko on Ukrainan toinen nainen pääministerin tehtävässä. Ensimmäinen oli Julija Tymošhenko.
Svyrydenko syntyi 25. joulukuuta 1985 Tšernihivissä. Hän opiskeli Kiovan kansallisessa kauppa- ja talousyliopistossa ja suuntautui kilpailu- ja antimonopolikysymyksiin. Ennen kuin hän nousi valtakunnan politiikan eturiviin, hän ehti tehdä töitä sekä yksityisellä sektorilla että Tšernihivin aluehallinnon johtotehtävissä. Syyskuussa 2019 hän siirtyi taloushallinnon ytimeen varaministeriksi – ja sen jälkeen urapolku alkoi muistuttaa nopeaa nousua.
Miten hän eteni niin nopeasti?
Täysimittaisen sodan alkaminen muutti Ukrainan poliittista arkea lähes kaikilla tasoilla. Svyrydenko oli tuolloin jo ensimmäinen varapääministeri ja talousministeri (nimitys tehtiin vuonna 2021). Hänen vastuullaan oli se osa valtion koneistoa, joka joutuu sota-aikana työskentelemään ilman taukoa: rahoitus, investointien edellytykset, yritysten arjen päätökset ja se, miten talous pidetään liikkeessä, vaikka ympärillä on jatkuvaa epävarmuutta.
EU-asioiden varsinaista koordinointia hallituksessa johti samaan aikaan eurooppalaisesta ja euroatlanttisesta integraatiosta vastaava varapääministeri Olha Stefanishyna. Ukraina jätti EU-jäsenyyshakemuksen 28. helmikuuta 2022, ja Eurooppa-neuvosto myönsi Ukrainalle ehdokasmaan aseman 23. kesäkuuta 2022. Aikajana kertoo olennaisen: päätökset tulivat poikkeuksellisen nopeasti, mutta taustatyö oli kaikkea muuta kuin kevyt.
Pääministerinimitys jakoi mielipiteitä. Osa arvioi, että Svyrydenkon vahvuus – tekninen, järjestelmällinen ote – voi myös rajata hänen liikkumatilaansa politiikan kovimmissa neuvotteluissa. Toiset taas pitivät juuri samaa piirrettä etuna: sodan keskellä moni kaipaa vähemmän näyttämöä ja enemmän toimeenpanoa. Vertaus Sanna Mariniin tulee helposti mieleen asetelmana: nuori pääministeri, vaikea jakso, ja jatkuva suurennuslasi jokaisen ratkaisun yllä. Se on kuitenkin enemmän mielikuva kuin suora rinnastus.
Mitä uusi hallitus painottaa?
Svyrydenkon ensimmäisistä viesteistä on hahmottunut kolme päälinjaa:
- EU-integraation jatkaminen ja lainsäädännön yhteensovittaminen
- infrastruktuurin jälleenrakennus kansainvälisen rahoituksen ja yksityisen pääoman avulla
- valtionhallinnon uudistaminen: sääntelyn keventäminen ja byrokratian vähentäminen siellä, missä se on mahdollista myös sota-aikana
Talouspolitiikka on edelleen hänen vahvin alueensa. Jo ennen pääministeriyttä hän puhui suomalaisille kumppaneille ja yrityksille siitä, mihin suuntaan jälleenrakennus voisi avata mahdollisuuksia:
”… Tällä hetkellä olemme määrittäneet investointialat, jotka voivat kiinnostaa suomalaisia yrityksiä – ne ovat energia, liikenne ja logistiikka, maatalouden jalostus, kriittiset materiaalit, vihreä teräs, digitaalinen transformaatio, mukaan lukien IT ja viestintä. Olemme varmoja, että suuret suomalaiset yritykset ovat kiinnostuneita tutustumaan investointimahdollisuuksiin Ukrainassa.”
Se on lista, joka kuulostaa tutulta myös Suomessa – ja juuri siksi se herättää kiinnostusta.
Sota-ajan arki ei anna helppoja vaihtoehtoja
Hallituksen johtaminen sodan aikana on jatkuvaa tasapainottelua: puolustus, energian saatavuus, julkinen talous, sosiaalinen kestävyys – kaikki liikkuvat samaan aikaan. Energiasektorilla ongelma on konkreettinen ja näkyvä: iskut tuotantoon ja verkkoihin pakottavat miettimään kestävyyttä uudella tavalla. Hallituksessa puhutaan hajauttamisesta ja järjestelmän vahvistamisesta, mutta jokainen askel vaatii rahaa, laitteita ja aikaa.
Sosiaalipolitiikassa haaste on yhtä lailla todellinen. Miljoonat ukrainalaiset ovat ulkomailla, osa Suomessa. Hallitus haluaa osaajia takaisin, mutta moni tekee päätöksensä vasta, kun turvallisuus ja tulevaisuuden näkymä tuntuvat uskottavilta. Se on inhimillinen logiikka, jota ei voi ohittaa ohjelmapuheella.
Svyrydenko viestii aktiivisesti twitterissa ja pyrkii selittämään talousratkaisuja ja hallituksen suuntaa. Myös wiki-sivu päivittyy nopeasti – sodan ajan politiikassa elämäkerrat muuttuvat joskus samaa tahtia kuin tehtävät.
Miksi naispääministeri edelleen herättää huomiota?
Suomessa naisten nousu korkeisiin virkoihin ei ole uutinen samalla tavalla kuin monissa muissa maissa. Post-sovjettilaisessa ympäristössä asetelma on yhä harvinaisempi, ja siksi nimityksessä on väistämättä myös symbolinen kerros. Svyrydenko ei kuitenkaan rakennu “symbolipuheen” varaan. Hän tekee itsestään mieluummin hallinnoijan: tavoitteet, prosessit ja tulokset.
Se jakaa yleisöä. Jotkut haluavat enemmän poliittista karismaa ja näkyvyyttä. Toiset taas ajattelevat, että juuri vähäeleisyys on vahvuus, kun päätöksistä tulee joka tapauksessa raskaita.
Suhteet kumppaneihin ja luottamuksen hinta
Suomi tukee Ukrainaa sotilaallisesti ja taloudellisesti sekä osallistuu jälleenrakennukseen liittyviin kokonaisuuksiin. Pääministerinä Svyrydenko on pitänyt yhteyttä Suomen johtoon – ja tämä yhteys on käytännössä yhtä tärkeä kuin juhlapuheet: se kertoo, että yhteistyö jatkuu myös vaikeina kuukausina.
EU:n suuntaan ratkaiseva sana on luottamus. Ilman edistystä instituutioissa ja valvonnassa rahoituspäätökset ja poliittiset askeleet syntyvät hitaammin. Sota-aikana “byrokratiaväsymys” voi muuttua nopeasti epäluottamukseksi – ja se on riski, jota yksikään hallitus ei voi ottaa kevyesti.
Mitä seuraavaksi?
Svyrydenko johtaa hallitusta aikana, jolloin Ukrainan tulevaisuutta tehdään samanaikaisesti rintamalla ja diplomatiassa. Hänen tehtävänsä ei ole vain pitää talous käynnissä, vaan myös rakentaa puitteet sille, että jälleenrakennus voi edetä, kun olosuhteet sen sallivat.
Ukrainan politiikka on arvaamatonta: hallitukset vaihtuvat, ja luottamus elää konkreettisten tulosten mukana. Svyrydenko näyttää valitsevan mieluummin teknisen työn kuin suuret lupaukset. Riittääkö aikaa viedä suunnitelmat läpi – sen näyttävät seuraavat kuukaudet.
Vastaa