Kun Ukrainan vallankäyttöä viime vuosina tarkastelee, yksi nimi toistuu tavalla, jota on vaikea ohittaa – Andriy Yermak. Hän ei tullut politiikkaan puolueen kautta eikä vaalikentiltä, vaan kulisseista. Silti juuri hänestä tuli sodan aikana yksi maan keskeisimmistä vallankäyttäjistä. Tämä ei ole liioittelua, vaan seurausta roolista, joka kasvoi vähitellen suuremmaksi kuin virallinen titteli antoi ymmärtää.
Yermak syntyi Kiovassa 21. marraskuuta 1971. Hänen taustansa ei ollut perinteinen virkamiesura. Hän työskenteli pitkään elokuva- ja mediatuotantojen parissa, vastasi juridisista kysymyksistä ja sopimuksista. Wiki-lähteet kuvaavat häntä tuolloin ammattimaiseksi taustavaikuttajaksi, ei julkiseksi hahmoksi. Tämä muuttui vasta, kun hän siirtyi lähelle tulevaa presidenttiä Volodymyr Zelenskyitä vuonna 2019.
Tuottajasta vallan ytimeen
Yhteistyö Zelenskyin kanssa alkoi ennen vaalikampanjaa, aikana jolloin tämä tunnettiin vielä ennen kaikkea viihdemaailmasta. Suhde rakentui luottamuksen varaan, ei ideologisten ohjelmien. Kun Yermak nimitettiin presidentin kanslian johtajaksi 11. helmikuuta 2020, moni Kiovassa yllättyi. Hän korvasi tehtävässä Andriy Bohdanin, ja samalla kanslian painopiste muuttui.
Kritiikki alkoi nopeasti. Vallan nähtiin keskittyvän, päätöksenteko siirtyvän epävirallisille poluille. Toisaalta tukijat korostivat yhtä asiaa: järjestys. Ukrainan hallinnossa, jossa vastuut usein hajoavat, Yermak toi yhden keskuksen, yhden aikataulun, yhden puhelinnumeron.
Sota muutti kaiken
Venäjän täysimittainen hyökkäys helmikuussa 2022 teki Yermakista käytännössä kriisidiplomatian koordinaattorin. Hän ei ollut ulkoministeri, mutta toimi monessa tilanteessa sitä vastaavassa roolissa. Hänen twitter-tilinsä muuttui nopeasti kanavaksi, jonka kautta viestittiin tapaamisista, neuvotteluista ja päätöksistä. Viestit olivat usein englanniksi, suunnattu Washingtoniin, Brysseliin ja Lontooseen, ei kotimaiseen yleisöön.
Yermakin vastuulle kasaantui useita kokonaisuuksia:
- ase- ja sotilasavun koordinointi kumppanimaiden kanssa
- neuvottelut taloudellisesta ja budjettituesta
- vankienvaihdot ja humanitaariset järjestelyt
- korkeimman tason kansainvälisten tapaamisten valmistelu
Näissä prosesseissa nopeus oli ratkaisevaa. Epäviralliset kontaktit, tekstiviestit, suorat puhelut. Klassinen diplomatia jäi usein taka-alalle.
Rauhan kaava ja rajat
Yermak oli keskeinen hahmo Ukrainan niin kutsutun rauhan kaavan edistämisessä. Malli esiteltiin useilla kansainvälisillä foorumeilla, ja sen lähtökohdat olivat selkeät: alueellinen koskemattomuus, vastuu sodasta, jälleenrakennus. Kritiikkiäkin tuli. Lyhyellä aikavälillä kaavaa pidettiin epärealistisena.
Silti vaikutus oli konkreettinen. Ukraina ei asettunut reagoijan asemaan, vaan määritteli itse keskustelun raamit. Tämä näkyi myös Yermakin laajoissa kontakteissa Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Vuonna 2024 Time-lehti nimesi hänet sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon. Joulukuussa 2024 POLITICO listasi hänet Euroopan vaikutusvaltaisiin vuodelle 2025 ja huomautti samalla ärtymyksestä Washingtonissa. Presidentin kanslia kiisti tulkinnan.
Skandaalit eivät kadonneet
Valta tuo varjoja. Keväällä 2020 julkisuuteen nousi tapaus, jossa Yermakin veli Denys esiintyi videoilla keskustelemassa virkanimityksistä rahaa vastaan. Yermak kielsi osallisuutensa, eikä oikeudellista ratkaisua hänen vastuustaan syntynyt. Keskustelu jäi silti elämään.
Marraskuussa 2025 esiin nousi niin sanottu Midas-tapaus, joka liittyi Energoatomiin kohdistuneisiin korruptioepäilyihin. Äänitteillä esiintyi henkilö salanimellä ”Ali-Baba”. Yhteyksiä Yermakiin spekuloitiin, todisteita ei esitetty. 28. marraskuuta 2025 Ukrainan kansallinen korruptiontorjuntavirasto teki etsintöjä hallituskorttelissa ja Yermakin asunnossa. Yermak vahvisti tämän itse. Samana päivänä Zelenskyi ilmoitti hyväksyneensä hänen erokirjeensä.
Mitä jäi käteen
Yermak johti presidentin kansliaa yli viisi vuotta. Ukrainan nykypolitiikassa tämä on pitkä aika. Hänen vaikutuksensa ulkopolitiikkaan ja kriisinhallintaan on kiistaton, vaikka arvio jakaa mielipiteitä.
Erottamisensa jälkeen median mukaan hän osallistui edelleen kansainvälisiin asiantuntijaryhmiin, jotka käsittelivät pakotteita ja turvallisuutta. Virallisesti hänen roolinsa valtionhallinnossa päättyi. New York Postille hän totesi olevansa valmis ”menemään etulinjaan” ja korosti omaa rehellisyyttään. Julkisia vahvistuksia sotilaspalveluksesta ei kuitenkaan ole.
Suomalainen katse
Suomessa Yermakia tarkastellaan toisenlaisen poliittisen kulttuurin kautta. Nato-jäsenyyden jälkeen kiinnostus Ukrainan vallankäyttöön on kasvanut. Moni näkee Yermakissa esimerkin poliitikosta, joka mukautui poikkeusoloihin nopeasti ja tehokkaasti.
Samaan aikaan vallan keskittyminen herättää kysymyksiä. Suomessa konsensus ja instituutiot painavat paljon. Ukrainan kokemus näyttää toisen mallin, jossa kriisi pakottaa ratkaisut keskukseen. Onko se väliaikaista vai pysyvää, jää nähtäväksi.
Yermak on edelleen yksi Ukrainan kiistanalaisimmista hahmoista. Hänen vaikutuksensa sodan aikana oli todellinen. Lopullinen arvio syntyy myöhemmin, ehkä vasta silloin, kun sota on historiaa eikä arkea.
Vastaa